Syy, miksi tartuin Tuija Lehtisen www.liisanblogi.netiin, oli tämä blogiharrastukseni. Tuija Lehtisen tuotantoon en ole oikein ikinä syttynyt, enkä syttynyt tähänkään. Lopputulos: luin pelkät blogitekstit ja niiden kommentit. Liisan elämästä kertovat, minä-muodossa olevat jutut pläräsin ohi tylsistyneenä. En siis tiedä, voinko sanoa lukeneeni tämän kirjan--- Ajattelin lukea ne muutkin osat, kunhan blogitekstit loppuvat, mutta ei innostanut. Olin lukematta varmaan viikon, kun pohdin, aloittaisinko toisen kirjan vai jatkaisinko pakkopullan nielemistä. Valitsin ensimmäisen vaihtoehdon, ja avasin Kelvottoman kylän.
Minun mielestäni tämä oli siis tylsääkin tylsempi kirja(anteeksi nyt jos se on jonkun lemppari!). Makunsa kullakin, mutta minulle ei kolahtanut. Ja monet lukami blogit ovat kyllä parempia, kuin Liisan blogi - Liisan blogissa oli vain ajatuksia ja mielipiteitä, ei mitään pinnallisia juttuja. Kyllä sellainenkin blogi voi olla hyvä(tiedän yhden, mutta se lopetettiin 
), mutta Liisan blogi ei ollut paras mahdollinen esimerkki siitä.
Vaikka nyt en tätä ylistäkään, niin kannattaa silti kokeilla - ja jos kokeilette tai olette lukeneet, niin kertomaa, mitä tykkäsitte!
(Ja vielä kerran linkki Liisan blogiin - klikkaa tästä!)
- Sofi-ina
Kommentit